Vladimir Bron

Vladimir Akimovitš Bron (14. syyskuuta 1909 Mykolajiv – 1. lokakuuta 1985 Sverdlovsk) oli neuvostoliittolainen shakinpelaaja, shakkitehtävien laatija ja shakkikirjailija. Lopputehtävien laatijana hän oli eräs Neuvostoliiton merkittävimmistä laatijoista. Hän sai tehtäväshakin suurmestarin arvon 1976.[1]

Elämä ja shakkiura

Vladimir Bron syntyi juutalaiseen perheeseen Nikolajevissa (nyk. Mykolaiv), Khersonin liepeillä.[2] Alue on nykyisin osa Ukrainaa. Koulutukseltaan hän oli tekniikan tohtori.[3] Väiteltyään yliopistossa tohtoriksi hän loi pitkän tieteellisen uran teollisen keramiikan ja kuumuutta kestävien materaalien tutkijana.[4] Varsinaisesti hänet tunnetaan shakkitehtävien laatijana. Bron oppi shakin säännöt nuoruudessaan. Jo varhaisella iällä hän kiinnostui tehtäväshakista. Hän voitti ensimmäisen kerran palkinnon tehtäväkilpailussa vuonna 1925.[3]

Shakkitehtävien laadinnan arvonimet myönnetään niin sanottuihin FIDE-albumeihin päässeiden tehtävien perusteella. FIDE-albumi on kolmen vuoden ajanjaksolla julkaistujen valiotehtävien kokoelma.[5] Tehtäväshakin suurmestarin arvoon vaaditaan vähintään 70 albumipistettä.[6][7] Lopputehtävästä saa 1,67 pistettä ja muusta tehtävästä yhden pisteen.[7] FIDE-albumin 2010-2012 julkaisun jälkeen Bronilla on virallisesti koossa 146,83 pistettä ja tällä pistemäärällä hän on 17. eniten albumipisteitä kerännyt laatija.[7] Albumipistemäärän perusteella Bronille myönnettiin laadinnan suurmestarin titteli 1976. Laadinnan kansainvälisen mestarin arvon hän sai 1966.[8] Laadinnan ohella Bron myös tuomaroi tehtäväkilpailuja. Hänelle myönnettiin 1956 niistä ansioista kansainvälisen tehtävätuomarin arvo.[8][9]

Vladimir Bron kuoli lokakuussa 1985 Sverdlovskissa.[2]

Laatijana

Bron laati pääasiassa lopputehtäviä, mutta hänen tehtävätuotantoonsa kuuluu myös joitakin mattitehtäviä ja apumatteja.[4]

Kirjailija

Bron julkaisi vuonna 1969 kokoelman laatimiaan tehtäviä. Teos sisältää 150 lopputehtävää ja 90 muuta shakkitehtävää.[3]

  • Izbrannie Etyudy i Zadachi (engl. Selected Problems and Studies, ven. "Избранные этюды и задачи") (1969).

Lähteet

  • Timo Kallio: Tehtäväshakin käsikirja. Helsinki: Suomen Tehtäväniekat, 1992.

Viitteet

  1. ↑ Julia Vysotska: GRANDMASTERS OF THE FIDE FOR CHESS COMPOSITIONS WCCF. 2015 (englanniksi) Viitattu 18.11.2015
  2. ↑ a b Surnames starting with the letter B Russian Jewish Encyclopedia (Rossiyskaya Evreiskaya Entsiclopediya) 1995, Translated by Josif & Vitali Csarny (englanniksi) Viitattu 18.11.2015
  3. ↑ a b c David Hooper & Kenneth Whyld: Oxford Companion to Chess (1984). Oxford: Oxford University Press, s. 50
  4. ↑ a b Peter Huber & Vlaicu Crişan: Chess Composers: September 14th Chesscomposers.blogspot.fi-blogissa 12.9.2012 (englanniksi) Viitattu 18.11.2015
  5. ↑ Timo Kallio: Tehtäväshakin käsikirja (1995), s. 66
  6. ↑ Kallio (1995), s. 67
  7. ↑ a b c Julia Vysotska: FIDE ALBUM POINTS 1914-2012 WCCF. 2015 (englanniksi) Viitattu 18.11.2015
  8. ↑ a b Bill Wall: Brief notes on chess history Chess-poster.com-sivustolla (englanniksi) Viitattu 18.11.2015
  9. ↑ Julia Vysotska: INTERNATIONAL JUDGES WCCF. 2015 (englanniksi) Viitattu 18.11.2015
Auktoriteettitunnisteet Muokkaa Wikidatassa
Kansainväliset
  • VIAF
Kansalliset
  • Ranska
  • BnF data
  • Alankomaat
Muut
  • Europeana