Harry Kivijärvi

Harry Mikael Kivijärvi (25. heinäkuuta 1931 Turku – 15. huhtikuuta 2010 Espoo^[1]) oli suomalainen kuvanveistäjä.^[2] Kivijärvi tuli suuren yleisön tuntemaksi voitettuaan presidentti J. K. Paasikiven muistomerkin suunnittelukilpailun vuonna 1976.

Kivijärvi kävi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulun vuosina 1947–1950. Hän alkoi tehdä metallisia, esittäviä pienoisveistoksia ja osallistui muun muassa kilpailuun Sibelius-monumentista figuratiivisella luonnoksella, joka tuli kilpailussa toiseksi. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat kuitenkin järkälemäiset kivityöt, usein mustat tai valkeat, joiden pinnat ovat sileät ja sommittelu muodostuu usein suurista kivipaasista.

Taidehistorioitsija ja eduskunnan taidekokoelman intendentti Liisa Lindgren on Harry Kivijärven tytär.^[3]

Palkinnot ja tunnustukset

Harry Kivijärvi palkittiin työstään muun muassa Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1970 ja ruotsalaisella Prinssi Eugen -mitalilla vuonna 1987. Hän sai Ars Fennica Elämäntyöpalkinnon 2003.^[4] Vuonna 1987 hänet kutsuttiin Suomen Kuvanveistäjien liiton kunniajäseneksi.^[5]

Harry Kivijärven taidekokoelma

Harry Kivijärven taidekokoelma lahjoitettiin vuonna 2012 Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle Mänttään.^[6] Kokoelmassa on yhteensä 87 taideteosta. Niistä 23 on Harry Kivijärven omia teoksia, joista 21 on isompiin ulkotiloihin tarkoitettuja teoksia ja kaksi Harry Kivijärven itse suunnittelemaa ja kutomaa gobeliinia. Kokoelman teoksista 64 on Kivijärven taidekeräilijänä hankkimia muiden taiteilijoiden teoksia. Se sisältää teoksia, joita on attribuoitu muun muassa Akseli Gallen-Kallelalle, Hugo Simbergille, Pekka Haloselle, Tyko Salliselle, Albrecht Dürerille, Marc Chagallille, Henri Matisselle, Alberto Giacomettille ja Pablo Picassolle. Lisäksi mukana on antiikin kreikkalaista ja roomalaista taidetta sekä kiinalaista ja japanilaista taidetta.^[7]

Teoksia

• J. K. Paasikiven muistomerkki, 1980, Paasikivenaukio, Helsinki
• Urho Kekkosen hautapaasi, 1987, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki
• Pirkka, 1987, Sorin aukio, Tampere

Kuvia julkisista teoksista

• 
  Uno Cygnaeuksen muistomerkki, 1965, Hämeenlinna.
• 
  Runeberg, Lönnrot, Snellman, 1968, Turku.
• 
  Suuri portti, 1969, Tampere.
• 
  Adolf Ivar Arwidssonin muistomerkki, 1970, Turku.
• 
  Maamerkki, 1970, Tampere.
• 
  Monoliitti, 1971, 1974, Mänttä.
• 
  Rannalla, 1972, Tampere.
• 
  Teema VI, 1974, Tampere.
• 
  Kivitaulu, 1974, Mänttä.
• 
  Odotus, 1974, Tampere.
• 
  Niilillä, 1975, Tampere.
• 
  Yö ja päivä, 1976, Tampere.
• 
  Syksy, 1978, Mänttä.
• 
  Purje, 1978, Mänttä.
• 
  Lintu, 1979, Mänttä.
• 
  Calderin muistolle, 1979, Mänttä.
• 
  Niilillä, 1979, Mänttä.
• 
  Teema I, 1980, Mänttä.
• 
  Itä ja länsi, J. K. Paasikiven muistomerkki, 1980, Helsinki.
• 
  Iso figuuri, 1981, Mänttä.
• 
  Kirkonrakentajat Killi ja Nalli, 1983, Raisio.
• 
  Hiljaiset päivät, 1984 (1976), Vaasa.
• 
  Hiljaiset päivät II, 1985, Kajaani.
• 
  Urho Kekkosen hautamuistomerkki, 1987, Helsinki.
• 
  Lokki, 1987, Pori.
• 
  Plotinos, 1987, Mänttä.
• 
  Euklides, 1987, Mänttä.
• 
  Feeniks-lintu, 1990, Rovaniemi
• 
  Kulttuurikeskus Poleenin suihkulähde, 1990, Pieksämäki.
• 
  Muistomerkki 1993, Varberg, Ruotsi.
• 
  Yksityiskohta edellisestä.
• 
  Teema, 2016, Turku.

Näyttelyitä

• Osallistui Suomen edustajana muun muassa Venetsian, São Paulon ja Pariisin biennaaleihin.^[5] Ars 61-näyttelyssä 1961.

Kirjallisuutta

• Kivijärvi, Harry: Miten pyramidit rakennettiin? Muinaisten kansojen kivityö. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-111-568-5.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Elämäntyöpalkinto 2003, Ars Fennica
• Kivijärven CV
• Harry Kivijärven muistokirjoitus Helsingin Sanomissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainväliset ISNI VIAF Kansalliset Suomi (KANTO) Taiteenala KulturNav RKD Artists ULAN Henkilöt Kansallisbiografia Uppslagsverket Finland Biografiasampo Muut IdRef