Börje Hielm
 | Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
Börje Gustav Hielm (24. kesäkuuta 1927 Helsinki – 17. maaliskuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen liikennelentäjä ja lentokapteeni.
Lapsuus ja lentäjän uralle hakeutuminen
Hän oli pikkupojasta saakka kiinnostunut tekniikasta ja ilmailusta ja katseli paljon Santahaminan, Katajanokan ja Malmin lentokoneita. Sota-aikana hän osallistui sotilaspojissa Helsingin ilmatorjuntaan. Helsingin suurpommituksissa helmikuussa 1944 hän oli kantamassa kranaatteja Viikin pelloille sijoitetussa ilmatorjuntayksikössä.
Vuonna 1947 hän suoritti purjelennossa C-tutkinnon Jämijärven ilmailukoulussa.
Asevelvollisuusaika
Innostus veti kuitenkin moottorikoneisiin. Syksyllä 1945 hän haki vapaaehtoisena asevelvolliseksi ensimmäiselle sodanjälkeiselle ohjaajakurssille. Sieltä valmistuttuaan keväällä 1947 hänet komennettiin Uttiin Lentorykmentti 3:een. Siellä hän sai koulutuksen Messerschmitt-kalustoon ja suoritti myös yöhävittäjäkurssin.
Polttoainepula ja sodan jälkeinen poliittinen tilanne merkitsivät lentomahdollisuuksien vähenemistä ja joutenoloa. Niinpä Hielm hakeutui siviilipuolelle.
Ura liikennelentäjänä
Hän suoritti 1948 Englannissa kaksimoottorikoulutuksen ja mittarilentokelpuutuksen. Samalla hän suoritti liikennelentäjän ja navigaattorin lupakirjat. Hän pääsi vuoden 1951 alussa Aero Oy:n perämieskurssille ja työskenteli DC-3:n perämiehenä vuoteen 1953. Tämän jälkeen hän siirtyi DC-3:n kapteeniksi ja työskenteli myöhemmin kapteenina Convair Metropolitanissa, Super Caravellessa, DC-8-62:ssa ja DC-10:ssä. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1982 Finnairin DC-10:n kapteenina.
Avaruuden asiantuntija
Lentämisen ohessa hän oli erityisen kiinnostunut satelliiteista ja avaruusraketeista. Hän liittyi 1962 Suomen avaruustutkimusseuraan ja oli mediassa usein nähty avaruuden asiantuntija. Hän oli kommentaattorina Yleisradion Kuustudiossa, joka oli koottu kesällä 1969 Pasilan studioon seuraamaan Apollo 11:n lennon vaiheita ja ensimmäistä kuukävelyä. Hän piti myös Ilmailu-lehdessä palstaa, johon hän kirjoitti avaruusaiheisia artikkeleita.
Harrastukset
Hän oli Ilmailumuseoyhdistys ry:n (IMY) perustajajäsen ja hän toimi Suomen ilmailumuseon ensimmäisenä museonhoitajana 1983–1992.
Vuonna 1968 hän perusti Suomeen yhä aktiivisen kansainvälisen muovimallikerhon, IPMS-Finlandin. Yhdistyksen tarkoituksena on auttaa pienoismallien harrastajia antamalla tietoa harrastukseen liittyvistä seikoista sekä mallien esikuvista, muun muassa lentokoneista ja sotilasajoneuvoista, sekä tehdä vapaaehtoisin voimin tunnetuksi muovimalliharrastusta. Hielm piti Ilmailu-lehdessä pitkäaikaista pienoismallien rakentamista koskevaa ja teollisia pienoismalleja esittelevää harrastajapalstaa otsikolla Pienois(ta)Malli(puhetta).
Poliittinen osallistuminen
Hän oli 1976–1984 Perustuslaillisen oikeistopuolueen edustajana Espoon kaupunginvaltuustossa.[1] Lisäksi hän oli ehdokkaana vuoden 1979 eduskuntavaaleissa, mutta ei tullut valituksi.[2]
Lähteet
Tapio Juutinen: Lentokapteeni Börje Hielmin työ ja harrastus ilmailun parissa. Julk Suomen Ilmailumuseo
